TYÖVÄENTALO

Teksti Risto Kuittinen
Osoite Karjalohjantie 281

YHTEISIN PONNISTUKSIN VALMISTUNUT JUHLA- JA KOKOUSTILA
Särkijärven kylässä ja eteläisellä Karjalohjalla asuvilla oli perinteiset yhteydet Antskogin, Fiskarsin, Billnäsin ja Kärkelän ruukkeihin sekä työvoiman tarjoajina että tarvikkeiden myyjinä, joten tulevan työväentalon paikaksi sopi hyvin Särkijärven kylä.

Ote Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Työväentalo on merkitty karttaan.

YHDISTYS TARVITSI OMAN TALON
Venäjän hävittyä Japanin kanssa käymänsä sodan vuonna 1905 koitti poliittisten uudistusten aika Venäjän keisarikunnassa. Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit ja näiden vaalien myötä myös työväenliikkeestä tuli merkittävä osa suomalaista kansanvaltaa. Niinpä Karjalohjalle perustettiin työväenyhdistys vuonna 1906 ja jo seuraavana vuonna yhdistys nimitti rakennustoimikunnan, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa työväentalon rakentaminen.


Maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisema pitäjänkartta Karjalohjalta. Karjalohjan työväenyhdistyksen kiinteistö Taisto näkyy kartassa vasemmalla.

Särkijärven kylän Kivimäestä ostettiin 3300 m² suuruinen määräala E. V. Malmgrenilta, joka omisti kylässä olevan Alhan tilan. Kauppahinta oli 400 mk. Työväentalo otettiin käyttöön vuonna 1910 ja ostettu määräala rekisteröitiin nimellä Taisto 17.8.1911 pidetyssä lohkomistoimituksessa. Koska työväentalo oli ensimmäinen suuri ja yleisötilaisuuksien pitoon sopiva rakennus, taloa vuokrattiin alkuaikoina yhdistyksen ulkopuolisille. Työväentalolla järjestettiin vuosien ajan suosittuja arpajaisia ja yleisiä tansseja. Sisäänkäynnin yläpuolella on KTY-lyhenne yhdistyksen nimestä. Juhlakansan puheissa se merkitsi ”kiivetkää tänne ylös”.


Työväentalo on ulkoasultaan nykyisin samanlainen kuin valmistuttuaan, mutta sisätiloja on korjattu ajan vaatimusten mukaisiksi.
Työväentalo 5.6.2024. Kuva: Antti Kähönen

NÄYTTÄMÖ TARVITTIIN KULTTUURIN ESITTÄMISEEN
Työväentaloilla harrastettiin myös henkistä kulttuuria, esitettiin näytelmiä, pidettiin esitelmiä, lausuttiin runoja ja annettiin voimistelunäytöksiä. Sitä varten oli välttämätöntä rakentaa taloon näyttämö. Karjalohjan Työväentalon kulissit on maalannut vuonna 1928 kulissimestari Emil Niemistö. Taloa kunnostettaessa vintiltä on löytynyt alkuperäinen lainakirjakaappi, joka on nyt siirretty sieltä alas.


Maalaismaisema sopi hyvin taustaksi monenlaiseen seuranäyttämötoimintaan.
Kuva: Karjalohjan Työväenyhdistyksen nettisivulta

Kuvien ja tekstien kopioiminen kiellettyä ilman lupaa.

LÄHTEET
Kallio, Veikko (toim.), Karjalohja. Itsenäisen väen pitäjä. Karjalohjan Historiayhdistys, 2005.
Kepsu, Saulo, Tukkinen, Tuomo & Alanen, Timo (toim.), Karjalohjan kylät ennen ja eilen. TT-kyläkuvat, 2008.
Lackman, Taina & Lackman, Veikko, Karjalohjan vanhat rakennukset II. Uudenmaan liitto, 1996.
Ollikainen, Rauni, Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissa. Aalto-yliopisto, 2014.