KARJALOHJAN KESKUSTAN REITTI

Tekstit Heljä Järnefelt ja Risto Kuittinen
Toteutettu Museoviraston avustuksella.

Tässä osiossa kerromme lähinnä ajanjaksosta vuosien 1700–2000 välillä.

Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaiseman arvo perustuu maisemallisesti poikkeuksellisen kauniiseen sijaintiin ja maantienvarren rakennuskantaan. Raitti rakennuksineen on yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Rakennettujen kohteiden ja muistomerkkien avulla kerrotaan näkymästä sekä siitä, mikä maiseman syntyyn ja muuttumiseen on vaikuttanut. Kohteet kertovat kukin oman aikansa ilmiöistä.

Yhä peltoja viljellään, rakennuksia korjataan, pihoja hoidetaan. Enää ei kuitenkaan näy pelloilla avo-ojia, tienlaidoilla puhelinpylväitä eivätkä siten raitilla pakkasöinä puhelinlangat laula. Sen sijaan telemastojen huipuilla loistaa punainen valopikku. Liikenne seututiellä 104 on vilkasta. Karjalohjan kaavoitetut alueet muodostavat nykyään Lohjan 102. kaupunginosan.

KOHTEET KARTALLA

Karttalähde: Maanmittauslaitos.

KOHTEIDEN NIMET
Lohjantaipaleen ryhmäkylä: Yksi Karjalohjan suurimmista ja vanhimmista kylistä.
Ylhäntie 1, Karjalohja

Huvilayhdyskunta: Kukkasniemen kylänosa, jossa on useita kesähuvilaksi rakennettuja taloja.
Alatie 23, Karjalohja

Koulut ja kirjastot: Ympäristöstään hyvin erottuvat julkiset rakennukset.
Koulukuja 10, Karjalohja

Pyhän Ristin hautausmaa: Tällä paikalla on sijainnut vanha hautausmaa ja kaksi puukirkkoa.
Vanha Kirkkotie 3, Karjalohja

Kirkonkylä: Vanha palvelukeskus, jossa valtaosa vanhoista rakennuksista on jäljellä.
Keskustie 23, Karjalohja

Seurojentalon ympäristö: Yhteistä ja yksityistä rakennusperintöä.
Keskustie 17, Karjalohja

Särkiän kylä ja Immula: Pitäjän toinen keskuspaikka kulkureittien varrella.
Karjalohjantie 223, Karjalohja

Työväentalo: Yhteisin ponnistuksin valmistunut juhla- ja kokoustila.
Karjalohjantie 281, Karjalohja

Teilinnummi: Lain toimeenpanoon liittyvä vanha mestauskivi ja uusi teollisuusympäristö.
Karjalohjantie 343, Karjalohja

Tutustu ja käy katsomassa.

Karjalohjan kirkonseutu lännestä katsottuna.
Kuva: Kerttu Keränen