SÄRKIÄN JA IMMULAN KYLÄT
Teksti Risto Kuittinen
Osoite Karjalohjantie 223 – Karjalohjantie 151
PITÄJÄN TOINEN KESKUS KULKUREITTIEN VARRELLA
Nykyisen Immulan kylän maille syntyi todennäköisesti varhain keskiajalla kahden talon muodostama kylä. Myöhemmin muodostui kaksi kylää,
joiden rajana maarekisterin mukaan oli Eskolanjoki. Särkiän ja Immulan kylien sijainti oli liikenteellisesti edullinen.
Eskolanjoki antoi vesivoimaa sen varrelle rakennetulle myllylle ja kalat nousivat jokea myöten Lohjanjärvestä Puujärveen.
Maaperä oli osittain helposti muokattavaa, mikä loi hyvät edellytykset maanviljelykselle.
Isojaon aikana 1760-luvulla Särkiän kylässä oli kolme taloa: Ylhäinen, Alhainen ja Vappula sekä Immulassa Immolan yksinäistalo.

Ote Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.
SÄRKIÄ – SÄRKIJÄRVI - MALMBY
Kuten kaikilla eteläisen Karjalohjan kylillä myös Särkiällä eli Särkijärvellä on ollut ruotsinkielinen nimi.
Asiakirjoissa esiintyy kylän nimenä myös Malmby. Karjalohjan murteessa nimi on Särkjä.
Kylä on muodostunut jo varhain Puujärven rannalle Eskolanjoen niskaan eli luusuaan.
Kylä sijaitsi ikivanhan Pohjanpitäjän lahteen johtavan kulkureitin varrella ja ruukkien perustamisen jälkeen myös
Mustiolta Kärkelän ruukkiin johtavan tien varrella. Kylästä johti tie myös Karjalohjan kirkolle ja edelleen Sammattiin.
Kylän sijainti oli liikenteellisesti edullinen.
Eskolanjoen luusuassa oleva vanha kivisilta 11.5.2024, takana Puujärvi.
Silta kuului vanhaan maantiehen, joka johti kylästä Karjalohjan kirkolle.
Kuva: Antti Kähönen
KYLÄKESKUS
Kylästä muodostui 1800-luvun kuluessa Karjalohjan toinen keskus. Jokivarteen rakennettu vesimylly sekä talojen työkalujen tarve edellyttivät,
että kylässä oli seppä. Kylän asukkaita oli töissä läheisissä ruukeissa, joten sepäntaitojen oppia saatiin tätä kautta ja
vähitellen kylään rakennettiin useita pajoja. Kylän asukasmäärä kasvoi ja elinkeinorakenne monipuolistui.
Kylässä toimi suutari ja nahkurinverstas perustettiin Eskolanjoen varteen vuonna 1887.
Tämä yritys aiheutti todennäköisesti Karjalohjan ensimmäisen ympäristön pilaantumista käsitelleen oikeudenkäynnin.
Jokivarren asukkaat valittivat, että verstaalta päästettiin jokeen veden laatua pilaavia aineita. Tuomio ei ole tiedossa.
Särkijärven kylä muodosti Immolan yksinäistalon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.
Kylään perustettiin kauppoja lähiseudun asukkaiden tarpeisiin ja parhaimmillaan niitä toimi kolme: SOK:n, Osuusliike Keon sekä yksityinen.
Kuvassa Särkiän kylän ydinkeskustassa Seppälän talon mailla oleva Tegelstenin paja on rakennettu 1920-luvulla.
Immulan kylän Santsilassa oleva Honkamäen paja on ollut käytössä 1970-luvulle asti.
Kuva: Heljä Järnefelt 2022
JÄRVEN VEDENPINNAN LASKEMINEN
Niitty- ja peltomaan saamiseksi 1700-luvun loppupuolella Suomessa alkoi järvien vedenpinnan laskeminen myös Särkijärven kylässä.
Niittymaasta alkoi tulla puute väestön kasvaessa, joten kylän keskustassa sijaitseva järvi laskettiin.
Niittyä ei kuitenkaan saatu, sen sijaan suoksi muodostunutta vesijättöä. Järveä on kutsuttu myös nimellä Pikkujärvi.
Kartalle on merkitty Särkijärven ympärille laaja vesijättö, joka syntyi järveä laskettaessa 1800-luvulla.
Kylän keskus ja Immolan yksinäistalo näkyvät kartalla. Työväentalo on merkitty virheellisesti seurojentaloksi.
Nimi Patakallio kertoo paikalla olevista hiidenkirnuista.
Maanmittaushallituksen julkaisema peruskartta vuodelta 1966.
RISTEYKSESSÄ OLI PALJON PALVELUITA
Karjalohjan toinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1899 aluksi vuokratiloissa.
Koulurakennus saatiin valmiiksi vuonna 1901. Tähän kouluun tulivat oppilaat eteläiseltä Karjalohjalta ja
alueella toiminut kiertokoulu saatettiin vähitellen lopettaa. Koulu toimi vuonna 1907 pidettyjen maamme
ensimmäisten eduskuntavaalien äänestyspaikkana. Postiasema perustettiin kylään 1907 ja postipaikan nimi oli
kylän sijaintia kuvaava Risteys.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain 28. luvussa säädettiin, että ’’valtateiden wieressä maalla ja wesillä,
pitää tarpeelliset kyyti- ja kestikievaritalot olla, korkeintaan kahden peninkulman päässä toisistansa’’.
Näin on ymmärrettävää, että kylään perustettiin kestikievari 1800-luvun lopulla.
Tehtävää kilpailutettiin ja sen vuoksi kievari toimi useissa paikoissa. Ensin Alhaisen talossa, vuodesta 1900 Joensuussa
ja jossain vaiheessa myös Immulan kylässä. Kun Skurun eli Pohjankurun rautatieasema otettiin käyttöön 1890-luvulla,
Helsingistä ja Turusta Karjalohjalle junalla matkustavat käyttivät tätä Pohjan kunnassa olevaa asemaa.
Hevoskyydillä matkattiin Karjalohjalle ja Sammattiin.
KYLÄN KESKUSTA ON MUUTTUNUT
Kirjassa Karjalohjan kylät eilen ja ennen on paljon kuvia Särkijärven kylästä ja siellä olleista kantatilosta Vappula on kokonaan hävinnyt.
Ylhän tila on jaettu kahtia Uustaloksi ja Vanhataloksi, joiden päärakennukset ovat olleet lähes vierekkäin.
Vanhatalon vieressä on ollut Alhaisen päärakennus. Kummatkin ovat poissa, vain Uudentalon kookas kaksikerroksinen,
tien suuntainen, talo on jäljellä.
Ylhän eli Uudentalon päärakennus 30.5.2024.
Kuva: Antti Kähönen
Uudessatalossa (Kumpula) on pidetty kauppapuotia. Karjalohjan kunta osti tilan 1900-luvun alussa.
Sen jälkeen siellä toimi kansakoulu ja myöhemmin lastenkoti. Taloa on kutsuttu myös ritarilinnaksi,
sillä Mannerheim-ristin ritari Yrjö Kilpinen omisti aikanaan talon.
Kuvassa näkyy talon kaksikerroksien veranta ja sisäänkäynti sekä puuseppänä toimineen Yrjö Kilpisen tekemät ikkunat.
Särkijärven ja Immulan alue, alla vasemmalla Työväentalo ja siitä ylöspäin koulu ja tien varressa runsas rakennuskanta.
Ilmakuva Maanmittauslaitos 1937
Kylän rakenteen muuttumista voi havainnoida vertaamalla vuonna 1937 otettua ilmakuvaa, peruskarttaa ja vuonna 2024 droonilla otettua kuvaa.
Maatilojen rakennusten määrä on vähentynyt, mutta edelleen on nähtävissä rakennusten runsaus.
Suurin osa kylän alueella olevista taloista on nykyään pääsiassa ns. kakkosasuntoja.
Särkijärven kylä kuvattuna 7.6.2024 koillisesta. Kuvan oikeassa alakulmassa on Immulan kunnostettu myllyrakennus,
vasemmassa reunassa näkyy Särkijärvi ja oikealla Puujärvi. Kuvan yläosassa näkyy Särkijärven vanha kansakoulu.
Kuva: Daniel Salonen ja Antti Kähönen
IMMULAN KYLÄN VARAKAS TALO
1700-luvulla kylän ainoa talo oli Immola, joka oli ratsutila eli rustholli vuodesta 1617. Talon oli verotustietojen perusteella varakas.
Tämä varallisuus perustui maaomaisuuteen, ratsutilalle myönnettyyn verovapauteen ja Eskolanjoen vesivoiman hyödyntämiseen.
Aateliskartano se ei kuitenkaan ollut.
Immolan talo on huolellisesti kunnostettu kuluneiden viiden vuoden aikana sellaiseen asuun, jossa se oli 1900-luvun alussa.
Työ on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja hyvä esimerkki siitä, miten kestävää kehitystä voidaan edistää.
Päärakennus pihan puolelta kuvattuna 19.5.2024.
Kuva: Antti Kähönen
MYLLY JA MEIJERI KOKO PITÄJÄN KÄYTTÖÖN
Talon omistaja oli rakentanut joen varrelle jalkamyllyn todennäköisesti jo 1500-luvun alkupuolella,
koska myllyn käytöstä oli oikeuden päätös vuodelta 1649. Myllyn tekniikkaa kehitettiin 1800-luvun kuluessa ensin ratasmyllyksi,
jonka jauhatusteho oli edeltäjäänsä parempi. Tämä mylly sai tullimyllyn oikeudet 19.10.1868.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin myllyn käyttövoimaksi asennettiin turpiinit ja näiden avulla kyettiin tuottamaan sähköä
Immolan talon tarpeisiin. Sähkö antoi mahdollisuuden meijerin perustamiseen myllyrakennuksen yhteyteen sekä viljan puimiseen,
sahaustoimintaan sekä päreitten höyläämiseen. Meijeritoiminta loppui vuonna 1925 ja viljan jauhatuksesta huolehti myllyn
vuokrannut mylläri 1900-luvun alusta aina 1980-luvulle asti.
Nykyisin mylly ei enää kuulu Immolan talolle. Se on Karjalohjan ainoa toimintakuntoinen vesimylly.
Myllyn yhteydessä ollut meijerirakennus on kunnostettu asuinkäyttöön.
Immolan myllyrakennus nykyisessä kunnossa.
Kuva: Antti Kähönen 11.5.2024
Kuvien ja tekstien kopioiminen kiellettyä ilman lupaa.
LÄHTEET
Kallio, Veikko (toim.), Karjalohja. Itsenäisen väen pitäjä. Karjalohjan Historiayhdistys, 2005.
Kepsu, Saulo, Tukkinen, Tuomo & Alanen, Timo (toim.), Karjalohjan kylät ennen ja eilen. TT-kyläkuvat, 2008.
Lehtonen, Heikki, Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry:n sotatarina. Yrjö Kilpinen,
Karjalohjan ritarijermu. Länsi-Uusimaa 17.2.2023. Päivitetty 11.8.2023.
Maanmittaushallitus peruskartta vuodelta 1966
Maanmittaushallitus, Maarekisteri, Karjalohjan kunta, Lohjan kihlakunta, Uudenmaan lääni, Särkijärven kylä.
Sario, Ulla-Maija, Ojala, Maija & Kivistö, Jaakko, Kaikki kotona Toivossa ja Rauhassa. Toivo ja Rauha ry, 2015.