TAMMISTON KYLÄ
Sijainti: Tammistontie 80, N=6681301,109 E=319572,479
Tammiston kylä
Tammiston kylä sijaitsee kauniilla paikalla Lohjanjärven rannalla olevan niemen harjanteella.
Maaperä on viljavaa, mitä osoittaa myös kylän nimi. Lohjanjärven läheisyys viivästyttää kylmän syksyn tuloa, joten kylän alue on sopiva monipuoliselle pitkää kasvukautta edellyttäville kasveille.
Kylä on todennäköisesti erotettu Pellonkylästä keskiajalla. Vuonna 1571 kylään kuului yksi talo,
Tammisto, jonka omistaja Jonas Persson oli Karjalohjan rikkain talonomistaja irtaimen omaisuuden arvon ollessa 275 markkaa.
Isojako toimitettiin 1770-luvulla. Kylä rajoittuu nykyään luoteessa Kourjoen- ja kaakossa Pellonkylän kylään.
1930-luvun maanviljelyksestä löytyy tietoja: Sukutilat
Arboretum
Tammiston kylä olisi pysynyt tavallisena karjalohjalaisena kylänä, ellei kasvillisuudesta ja dendrologiasta kiinnostunut
kemian professori Gustaf Komppa olisi sitä ostanut vuonna 1919 Pellonkylän Ylhän tilan omistajalta Väinö Ekqvistiltä.
Tämä kauppa on osa sitä 1800-luvun lopulla alkanutta muutosta, jonka aikana pääasiassa Helsingistä kotoisin olevat oppineet halusivat hankkia Karjalohjalta kesänviettopaikan vehmaan luonnon lähellä.
Viipurista kotoisin ollut ja tieteellisesti ansioitunut suomalaisuusmies Komppa liittyi tähän joukkoon, koska halusi perustaa alueelle arboretumin.
Hän asui maatilalla, silloin, kun työt Turun yliopistossa ja Suomalaisessa tiedeakatemiassa sallivat.
Palkattu puutarhuri hoiti sekä varsinaista puutarhaa että arboretumia. Kasvihuoneessa kasvatettiin viiniköynnöksiä, persikoita ja tomaatteja, sekä muita lämpöä ja pitkää kasvukautta vaativia puutarhakasveja.
Arboretumin ideana/ajatuksena on kokeilla ulkomailta hankittujen kasvien elinkelpoisuutta Suomen oloissa ja tätä kautta mahdollisesti
rikastuttaa erityisesti maamme hyöty- ja koristekasvillisuutta. Ajatus periytyy 1700-luvulta, jolloin Ruotsi hallinto halusi uusien kasvien avulla kehittää talouttaan
Suuressa Pohjan Sodassa Venäjälle menettämiensä alueiden tuottoja korvaamaan.
Vuonna 1937 otetussa ilmakuvassa näkyy Kompan töiden tulos, uutta taloa ympäröi puutarha omenapuineen ja arboretum rakennettuine polkuineen ja istutuksineen.
1940-luvun loppupuoliskolla tehdyn tarkan inventaarion perusteella arboretumiin oli hankittu vuodesta 1915 alkaen yhteensä 234 eri puulajia tai niiden alalajeja.
Istutettuja taimia oli ollut kaikkiaan yli 2150 kappaletta. Hankintoja oli tehty Suomen lisäksi Virosta, Saksasta ja Englannista.
Osa näistä istutetuista kuoli varsinkin kylminä sotatalvina 1940-luvulla.
Teknillisen korkeakoulun professori ja Turun yliopiston kansleri Kompan kuollessa vuonna 1949 alueella kasvoi noin 700 erilaista kasvia;
puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja. Koska osa näistä kasveista tuotti taimia, siirtyi niiden jälkeläisiä eri tavoin muualle Karjalohjalle.
Näin Kompaa voidaan pitää myös Karjalohjan kasvillisuuden monipuolistajana.
Tammiston arboretum keväällä 2018.
Kuva: Antti Kähönen.
Gustaf Komppa kasvihuoneessaan vuonna 1937.
Kuva: A. Pietinen.
Suomen ilmavoimat kuvasi kartoitusta varten Tammiston alueen vuonna 1937. Kuvassa on nähtävissä arboretumin alue polkuineen ja puutarha.
Kuva: Maanmittauslaitos
Nykyisyys
Kompan kuoltua Tammiston omistus siirtyi hänen tyttärelleen ja arboretum Turun Yliopistolle, joka myi arboretumin. Nykyisin sen omistaa kiinteistösijoittaja.
Alue on tänä ajanjaksona rappeutunut ja se tullaan todennäköisesti jakamaan moniksi erillisiksi kiinteistöiksi.
Tällainen kehitys ei tietenkään ole omiaan edistämään tai edes säilyttämään alueen ainutlaatuisuutta ja perustajansa alkuperäistä tarkoitusta.
Kuitenkin alueella on vielä noin 300 kasvilajia ja nähtävissä on osa siitä kasvien monipuolisuudesta, mikä luotiin 1920- ja 1930- luvuilla.
Tammiston arboretum keväällä 2018. Kuvan keskellä kallion laella näkyy huvimaja. Kuvan oikeassa reunassa vielä lehdettöminä suuria punatammia.
Kuva: Antti Kähönen
Arboretumin puita ja taustalla oleva pelto keväällä 2018. Vasemmalla vaahteroita oikealla pähkinäpensaita.
Kuva: Antti Kähönen
Lähteet
Karjalohjan historia 2005
Karjalohja eilen ja ennen 2007
Suomen hopeaveroluettelo 1571, Uusimaa
Dendrologia seura. Selostus Tammiston arboretumista
Professori Sakari Saarnijoen luettelo Tammiston puuvartisista kasveista. LUKE.
Suomen maatilat, Uusimaa 1931
