KIVIKAUSI TALLAAN-PITKÄLAHDEN ALUEELLA
Sijainti: Niemeläntie 48, N 6678925,522 E 318978,160
Kivikausi
Nykyisen Lohjajärven ranta-alueet mukaan lukien Hotopohjan – Pitkälahden rannat ovat olleet asuttuja jo noin vuonna 5000 eaa.
Tästä ovat osoituksena Museoviraston Hotopohjan länsi- ja itärannalla sekä Pellonkylässä ja Lohjantaipaleessa tekemät tutkimukset.
Lisäksi kivikauden työvälineitä on löydetty Hauraveden lounaispuoliselta alueelta sekä Prännäistenmäen kaakkoisrinteeltä pieneltä pellolta.
Tämä kivikauden asutus on sijainnut Litorinameren rannalla, eli Lohjanjärvi oli tuolloin osa merta. Hotopohja oli tuolloin pitkä, kapea ja suojaisa lahti, joka ulottui lähelle Puujärveä.
Maastotietokanta Pitkälahden- Tallaan – Pellonkylän alueesta.
Karttaan on merkitty violetilla meren ranta noin 6500 eaa ja punaisella keskimääräinen Litorinameran loppuvaiheen ranta.
Kivikautiset löydöt ovat näiden muinaisrantojen välissä.
Kuva: Maanmittauslaitos.
Ilmasto oli Litorinakaudella nykyistä paljon lämpimämpi, minkä vaikutuksesta kasvillisuus oli monipuolisempi.
Pähkinäpensaita ja tammia oli runsaasti ja vesipähkinää kasvoi lammissa. Nämä kaikki olivat oleellisia ravinnon lähteitä.
Kalastuksella oli metsästyksen ohella merkittävä asema ihmisten ruokahuollossa.
Tarve-esineet valmistettiin puusta, puun kuoresta, luusta, savesta ja kivestä.
Näistä parhaiten ovat säilyneet kiviesineet (taltat, kirveet, keihään- ja nuolenkärjet), mistä johtuu aikakaudelle annettu nimi.
Savesta valmistettiin astioita ja luuta käytettiin terävien esineiden valmistamiseen (neulat, harppuunojen kärjet, kalastuksessa käytetyt koukut).
Lehmuksen eli niinipuun kuoresta saatiin ohuita ja sitkeitä kuituja, joita käytettiin hyvin moniin käytännön tarpeisiin.
Eläinten jänteet, taljat ja nahka ylipäätään olivat hyvin monipuolisessa käytössä (vaatetus, asuminen, metsästys).
Veneet tai oikeammin ruuhet valmistettiin kovertamalla ne suurista haapatukeista. Näin päästiin vesille kalastamaan ja liikkumaan paikasta toiseen merenranta-alueella.
Kivikauden esineitä Pitkälahdesta.
Kuva: M. Kuittinen.
Lisäksi katso Karjalohjan esihistoria.
Hotopohjanojan ja Pitkälahden eli Lanviikin (Langviik) alue keväällä 2018. Kivikaudella alue oli osa Litorinamerta ja sen rannoilta on tehty lukuisia kivikauden asumisesta kertovia esinelöytöjä.
Kuva: Antti Kähönen/Miika Tenhunen.
Tallaan reitti kattaa yli kuuden vuosituhannen jakson Karjalohjan alueen historiasta.
Tähän ajanjaksoon sisältyvät maankohoamisen elinympäristöämme voimakkaasti muuttava vaikutus, sekä ilmaston lämpeneminen – jäähtyminen - ja uudelleen lämpeneminen.
Ihminen on asunut Karjalohjan alueella koko mainitun ajanjakson, mutta vasta viimeksi kuluneiden kuuden vuosisadan aikana ihminen on muuttanut alueen luontoa merkittävästi.
Tämä on merkinnyt nykyisin nähtävän kulttuuriympäristön syntymistä. Ilmaston jälleen lämmetessä voidaan vain arvailla, minkälainen tämä elinympäristömme tulee olemaan sadan vuoden kuluttua.
Ilmakuva Tallaan alueesta keväällä 2018
Kuva: Antti Kähönen/Miika Tenhunen.
